Startin mittailua

Herätejännite mitataan laittamalla ensin virrat päälle. Sitten laitetaan yleismittarin toinen mittapää startin plussaan ja toinen pää startin runkoon.

Käynnistimen virta mitattiin starttiin menevästä pluskaapelista.

Akun lepojännite oli 12,16V ja käynnistyksen aikana jännite käväisi lukemassa 9,99V.

Jännite käynnistyksen aikana

Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää akulta lähtevän plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla toinen pää akun miinusnavalle ja toinen startin runkoon.
Plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,031V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,295V.

Kun autoa käynnistetään, startin solenoidi magnetisoituu, jolloin se liikuttaa bendix -laitetta, joka mahdollistaa virran kulun sähkömoottorille, minkä johdosta käynnistinmoottorin hammasratas alkaa pyöriä . Samanaikaisesti bendix -laite työntää starttimoottorin hammasrattaan vauhtipyörän kehään. Hammasrattaan pyörittäessä vauhtipyörää, käynnistyy moottori. Kun käynnistetty ja virtalukko käännetään pois startilta, virrankulku solenoidille lopetetaan jolloin magnetisointi loppuu ja bendix -laite palautuu lähtöasentosaansa samalla vetäen hammasrattaan pois vauhtipyörän kehältä.

Laturin mittailua

 Akulta tuleva magnetointijännite magnetisoi sakaranaparoottorin. Magnetointijännite mitataan asettamalla yleismittarin toinen mittapää laturiin menevään liittimeen, ja toinen mittapää akun miinusnavalle. Autosta täytyy laittaa virrat päälle.

Latausvirta mitataan laittamalla virtapihdit laturilta lähtevän pluskaapelin ympärille. Mittaustuloksiemme keskiarvoksi tuli noin 10A.

Akun lepojännite mitataan akun navoista, silloin kun auto ei ole käynnissä.
Laturin toimiessa suurella teholla akun jännite on suunnilleen sama kuin laturin toimiessa pienellä teholla, mutta latausvirta kasvaa. Laturi toimii suurella teholla, kun kuormitus on suuri. Akun lepojännite mitatessamme oli 12,22V, isolla kuormituksella mittaustulos oli 14,03V ja pienellä kuormituksella tulokseksi muodostui 14,14V.

Laturille menevän plusmerkkisen johdon pää

Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää laturille kulkevan plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö puolestaan mitataan laittamalla yleismittarin toinen pää miinusnavalle ja toinen pää laturin runkoon. Harjoitusautomme plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,19V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,063V.

Kun sytytysvirta laitetaan päälle, virtalukolta lähtee herätevirta, joka magnetoi laturin sakaranaparoottorin. Kun auto käynnistetään ja laturia pyöritetään, akulta tuodaan virtaa staattorikäämille laturin hiilien kautta joka pyörivän sakaranaparoottorin kanssa luo vaihtovirtaa joka varastoituu laturin ulommalle käämille. Vaihtovirta muutetaan tasavirraksi laturin diodisillalla. Tämän jälkeen virta lähtee laturilta sähkölaitteille käytettäväksi.

Valojen suuntaus

Lähivalojen oikea kuvio

Valoja suunnattaessa pitää ottaa huomioon muutama seikka:
- Auto tasaiselle alustalle
- Auton valojen korkeussäädin nolla-asentoon
- Suuntauslaite sopivalle etäisyydelle ja korkeudelle umpiosta

Jos valokuvio on virheellinen, sitä voi säätää erillisistä säätöruuveista, joiden sijainti riippuu automerkistä ja -mallista.

Valokuvion katsomiseen useimmiten käytettävä laite

Suuntauslaite sopivalla etäisyydellä umpiosta